Matkakuume oli siis jäätävä ja reissuun oli päästävä. Tosin äitiyslomavuoden jälkeen lompsa näytti aika nollaa, eli budjettiluokan matkasta oli pudotettava vielä yksi porras alaspäin. Siispä. Sormi kartalle, missä on lentokentän lähellä meri ja kyttäämään lentotarjouksia. No ei ole sattumaa, että sormi osui Italiaan. Rakkauteni lajiin on yhä roihuavaa, vaikka Italia-elämästäni on kulunut jo käsittämättömät 13 vuotta.
Lennot: Norwegian Hki-Fiumincino. Meinattiin myöhästyä koneesta. Note to myself: Lähtöselvitys netissä ei nopeuta toimintaa kentällä yhtään. Bag Dropille oli samanmittainen letka kuin aina lähtöselvitykseenkin ja turvatarkastuksen jono oli lähes ulko-ovelle asti. Ole ajoissa jatkossa, älä vasta tuntia ennen. Onneksi ystävällinen henkilökunnan edustaja tuli kertomaan, että lapsiperheille on oma kids gate ja näin ehdimme juosten portille. Kotimatkalento olikin sitten liki kolme tuntia myöhässä ja ehdimme palloilla kentälläkin. Rooman päässä ei kylläkään ollut jonojakaan, minnekään.
Majoitus: Kahden makuuhuoneen ylimmän kerroksen huoneisto yksityiseltä. Neitsytmatkani
airbnb.fi -sivuston kautta. Aivan loistavaa. Kaikki suurperheelliset tietävät miten vaikeaa viidelle hengelle on löytää kohtuukokoista & -hintaista huonetta.
Yleisarvosana: Kiitettävä
Plussat: No ensinnäkin. Itse valitset ihan just sen mitä haluat ja missä haluat ja missä hintaluokassa haluat (lue: edullinen). Kaikki on soviteltavissa, sillä viestit suoraan majoittajasi kanssa ja peruutusehdotkin on ihan kohtuulliset (majoittaja saa valita, ehdin kokea tämänkin, sillä peruin jo yhden varaamani huoneiston). Huoneistossa oli 1x parisänky ja 1x levitettävä vuodesohva. Majoitus teoriassa neljälle, mutta tokihan signoralle sopi, että lapsia on enemmän. Hintahan ei muutu. Herra majoittaja passasi meitä erinomaisesti; tilataksikuski oli lentokentällä kyltin kanssa odottamassa, jääkaapista löytyi juomia, pöydältä iso kulho tuoreita hedelmiä, rantatuoleihin oikeuttavat kortit, Rooma-magneetit ja lisäksi vielä kartat oleellisiin kohteisiin, kuten kauppa, juna-asema ja apteekki.
Pehmeät sängyt, ihan oikea keittiö, ihan oikeat asunnon välineet (vs. huoneistohotellin kolme haarukkaa, neljä veistä, kaksi mukia, kattila, ei kauhaa...jne), valtava terassi kasveineen ja merinäkymä, hiljainen sijainti (tämä se on aina se meikä-matkaajan painajainen, jos vieressä viettää motari tai alakerrassa jytää reivit...). Kämppä vaikutti (toki tongin kaikki aukeavat lipastot silkasta uteliaisuudesta) perin perinteisen italialaisen asunnolta, liekkö edesmenneen mamman... Mutta ei siis ainakaan kihveliä puuttunut! Jopa kuivatut chilit roikkuivat siististi keittiön seinällä odottamassa pastankeittäjää :)
Miinukset:
Piti ihan miettiä. Varmaankin se, että joutui itse tekemään enempi lähtösiivouksen eteen kuin hotelleissa. Ei oikein oikeastaan tiedetty,kuinka paljon olisi pitänyt siivota. Niin paljon meistä tuli kolmessa yössä ainakin roskaa, että päätettiin kiltisti kierrättää nekin kadun varrella oleviin astioihin. Toivottavasti ei tukittu taloyhtiön putkistoja kovin pahasti, kolme muksua kun kävi biitsikeikan jälkeen suihkussa (hierova, seinästä tulevat suihkutkin btw) niin hiekkaa sai lapioida suihkukaapin lattialta kohtuullisen keon...
 |
| Terdellä kasvoi mm. oliivi ja sitruuna <3 |
 |
| Näkymä sisäpihalle keittiöstä. Ikkunaluukut <3 |
Lido di Ostia: Koska meri on matkojeni kärkikohde, ei ole epäilystäkään etteikö etelänreissulta pitäisi löytyä biitsi. Ostia Lidolla rantaa löytyy joka suuntaan, keskustan kohdalla on muutama ilmainen ranta ja sitten niitä maksullisia paikkoja. Meidän reissun suurin harmi olikin nyt se, että koko keikan ajan punaiset liput liehui salossa ja tuuli on niin kova, ettei varsinaisesti uimaan ollut asiaa. Itselleni toki riittää varpaiden uittelu, mutta lapsille tosi kurja. Pääsivät he toki rantaveteen mulaamaan. Ranta Rooman edustalla ei tietenkään edusta sitä turkoosinkirkasta välimerta. Osittain siksi, että hiekka on täällä todella tummaa. Jätteitä en halua ajatella, mutta jokainen voi kuvitella mitä Rooman halki virtaavan Tiber-joen, jonka kupeessa ranta sijaitsee, mukana on mereen vuosien saatossa kulkenut... Ranta itsessään on kuitenkin siisti ja matala ja mukava pienillekin lapsille. Italiassa oli uutisten mukaan ollut kuumin kesä vuosiin, joten merivesi oli valtavan lämmintä myllerryksestään huolimatta.
 |
| Tiber-joki virtaa Rooman halki. Lido di Ostia jää kuvasta katsoen joen oikealle, Fiumincinon kenttä vasemmalle puolelle. |
 |
| Myllertävä meri toi rantaan simpukoita ja pikkukiviä |
 |
| Kävelykatu Ostiassa |
Netistä olin etukäteen lukenut, että paikka on roomalaisten itsensa suosima ja olimmekin silmiinpistävästi paikan ainoat ainakin skandinaaviset turistit. Majoittajan tarjoamalla rantatuolipaikalla tuli ihan snadisti semmoinen olo, että naapuristo ei niin suopeasti katsonut, mutta muuten meitä kohdeltiin kyllä italialaisella vieraanvaraisuudella hienosti. Italian kielitaito ehkä edesauttoi asiaa, en edes yrittänyt englannilla kun totesin pärjääväni paremmin italialla. Lido di Ostia on lapsiperheen kaupunkilomakohteena erinomainen. Keskustassa on leikkipuisto, jonka laidalla ilmainen heppakaruselli ja satamuuta kolikko/polettivekotinta. Vasta liian myöhään hoksasin että bussimatkan päässä olisi ollut myös vesipuisto Hydromania. Tämä vinkkinä, jos jollekin toisellekin sattuu huonot uimakelit sekä muistutuksena itselleni jos vielä joudun lentotarjousten uhriksi. Fiumincinon kentältä tosiaan matkaa Ostiaan tulee n. 15km ja bussi kulkee suoraan terminaalin eteen. Ostia itsessään on melko pieni, mutta kuitenkin riittävän suuri, suurempi kuin moni esimerkiksi Kreikan saarten matkakohteista, löytääkseen shoppailtavaa ja erilaisia ravintoloita.
 |
| Markkinat |
Markkinat oli yksi ehdoton matkakohde, Tripadvisorin vinkin mukaan löytyikin keskiviikkoisin ja lauantaisin järjestettävä il mercato, jossa muuten kannattaa varata aikaa, vaikka markkinat onkin miniversio isommista vastaavista. Minä en suinkaan ollut matkan ainoa naisihminen joka jotenkin sekoaa kahden ja viiden euron vaatekasoista markkinapöydillä...
Rooma: Koska päivä rannalla-suunnitelma ei oikein toteutunut, päätimme lähteä Roomaan. Minulla ei sinne kovaa hinkua tällä katraalla ollut, olenhan itse sieltä jo valtaosan must-see-kohteista nähnyt ja lapsista kenelläkään ei ole herännyt mikään pikkuarkeologi tai edes historioitsija. "Onko se rooma niinku joku paikka vai?" kysyi yksi oltuamme vuorokauden reissussa. En näe matkallani muuta kammottavampaa kuin raahata väkisin väsähtänyttä jälkikasvua museolta ja monumentilta toiseen. Mutta kun ei muutakaan ollut, niin teimme täsmäiskun illaksi Colosseumille, joka on n. 1,5km kävelymatkan päässä Piramiden juna-asemalta, jonne Ostiasta tulevat junat saapuvat. Junamatka Ostiasta Roomaan kestää noin puoli tuntia. Matkalla näkee muuten vilahdukselta Ostia Antican rauniot, jonne pääsee samalla junalla sikälimikäli matkalla enempi raunioihmisiä on...
Ruoka: Reissun haasteena oli gluteenitonta ruokavaliota noudattava matkaseuralainen tässä pastan ja pizzan paratiisissa. No mitäänhän ei ollut sellaisenaan gluteenittomana, mutta selittämällä löytyi aina syötävää. Taaskin italian ravintolasanastosta oli hyötyä. Käsillä huitominen auttaa myös. Vastoin lukemiani varoituksia, italialaiset olivat kyllä erinomaisen tietoisia mitä gluteenittomuus tarkoittaa ja jokaisesta kaupasta löytyi myös gluteeniton hylly erikseen. Ruokailumme ehkä kärsivät hitusen kiireisestä aikataulustamme, ravintolavalintamme olivat joka ilta sillä meiningillä että seuraavasta ovesta sisään, nyt_on_jo_saatava_ruokaa, kun onnistuimme aina haahuilemaan jotain ihan muuta. Mutta quattro stagioni sekä cappuccino olivat yhtä taivaallisia kuin pitikin. Voiko tuossa maassa ollakaan huonoa...?
Loppusanat: Helppo ja nopea kaupunki-rantalomakombi
Suosittelisin? Kaikille. Mutta ehdottomasti viikon matkana. Omatoimimatka ottaa ja antaa. Erilaisten aikataulujen ja pysäkkien selvittämiseen kuluu aikaa ja askeleita enemmän kuin pakettimatkoilla. Julkinen liikenne on kuitenkin Roomassa edullista (esim. junamatka Ostia-Rooma aikuinen 1,50euroa, alle 10v lapset ilmaiseksi). Bussilippuja saa tupakkakaupoista. Niiden aikataulun selvittäminen voikin olla sitten haastavampaa ;) Taksin löytäminen viidelle se vasta haastavaa olikin, vaikka eräältä ystävälliseltä hotellivirkailijalta sain ruutupaperille rustattuja puhelinnumeroja keneltä kysellä. Pronto pronto, vaan eipä tärpännyt. Bussiasemalla oli taksikoppi, mutta hänkään ei huolinut viittä yhdenkään autonsa kyytiin. Sitten vielä syyttävät italialaisia holtittomaksi liikenteessä...
Menisinkö toiste? Menisin. Ehkä aikuisporukalla niin pääsisi nautiskelemaan Rooman katukahviloista iltamyöhällä. Ja Vatikaaniin en päässyt tälläkään kertaa. Tai vaihtoehtoisesti jos taas vaan tulee hetki kun on-pakko-päästä-pois.
