Lasten Halloween-bileet

Halloween tuntuisi viime vuosina aavistuksen saaneen enemmän jalansijaa ja mikäpäs sen parempi aika järjestää juhlat kuin ikävän pimeä ja kylmä loka-marraskuun vaihde! 

Tässä helppoja koristelu- & tarjoiluvinkkejä meidän malliin.

Ohjelmassa oli herkuttelun lisäksi:

 - hämähäkin kiinnitystä (mukaelma aasinhännän kiiinnityksestä)

- tikkarilima

- murhaaja -leikki

- karanneiden hämähäkkien etsimistä vintin rappusista

Parhaat tietenkin palkittiin ja jokaiselle oli varattu hämähäkki löydettäväksi: Palkaksi odotti halloween-ilmapallo ja pimeässä loistavia kauhutarroja

Limasta (elintarvikevärillä värjätty vesikiisseli) löytyi murkun pissa -tikkareita
Jätesäkkisuikaleet oviaukoissa ja risuun kiinnitetty valosarja - helppoa ja nopeaa!
Lastenhuoneen jättihämisseitti (langasta) ötököineen tarrautui pikkuvieraiden tukkiin. Iiiks.
Pöytäliinaksi jälleen jätesäkki ja kuusenkynttilät ovensuuhun ja tunnelma on valmis!

Vanhasta myrskylyhdystä on poistettu sydän ja tilalle se on saanut patterikäyttöisen valosarjan.

Virkatut lukit kutoivat katuliidulla piirrettyjä verkkojaan maalattuihin seiniin

Silmämunatuulihatut (vaniljajäätelöä, suklaakastiketta, mansikkahilloa)

Verisiä nakkisormia

Veribooli 

Paperiaaveet on helppo askarrella moneen eri kokoon ja muotoon

Joulukynttelikkö halloweenasussaan

Väriä vaihtavat tuoksukynttilät toivottivat astmaatikko-vieraatkin tervetulleiksi ulkona

Sipuli- ja appelsiinilyhdyt peilin päällä ikkunalaudalla luovat jännittävää tunnelmaa (ja hajua! Älä polta sipuleita kauaa tai siirrä ne ulkotiloihin!). Lisäksi appelsiini on huomattavasti helpompi ja nopeampi työstää kuin kurpitsa.

Matkakertomus: Turkki, Alanya, Kleopatra Tower 21.-28.10.2013

Deturin äkkilähdöllä matkaan lähtivät Mya, Mies ja tytöt 7v

Lennot: Corendon. Turkkilainen yhtiö, perus-boeing-737. Ei mitään spessuherkkua, muttei mitään moitittavaakaan. Kovin oli tasaista kyytiä taas. Kotimatkalla istuttiin koneessa puoli tuntia ekstraa, kun Turkin armeijalla oli kentällä joku harjoituslento.

Hotelli: Kleopatra Tower -huoneistohotelli. DDD+ Lähellä kaikkea: Ranta 400m, keskusta 400m. Vilkas tienristeys 0m. Eli sinänsä huono munkki kävin huoneen suhteen, että parveke oli juuri 7-haaraiseen risteykseen päin ja paikallisen liikennekulttuurin ansiosta omat yö- ja päiväuneni olivat koko reissun melko katkonaiset. Mutta kaikkea ei voi saada, varsinkaan edullisella äkärillä.

Hotellin altaalla

Auringonlaskua Kleopatra-rannalla

Huoneet sinänsä ihan ok-tasoiset, peruskeittiövarusteet (joita tosin ei riittänyt neljälle), kaksi iiiisoa parveketta. Lapsille lisävuoteet sohvasta. Siivous joka päivä. Hotellin uima-altaan vesi alkoi olla tähän vuodenaikaan jo todella kylmää, mutta kyllä lapset siellä pulahtelivat.

Alanya: Turkki-neitsyyteni menetys ei ollut mikään maatajäristävä kokemus. Säät toki suosivat, joka päivä paistoi pilvettömältä taivaalta niin että varjossa oli n. +28, merivesi +23, iltaisinkin +18 (muut tarkenivat shortseissa, minä vilukissa tietenkin sitkeästi villatakissani). 

+Rannat. Alanya on siitä oiva rantalomakohde, että kaksi hieman erilaista rantaa on kävelymatkan etäisyydellä. Kleopatra-ranta (läntinen) on tuulisempi ja karkeahiekkaisempi. Ja vilkkaampi ja kalliimpi (aurinkotuoli 5 liiraa/kpl). Itäinen ranta on hienohiekkaisempi, rauhallisempi ja halvempi (aurinkotuoli 2,5 liiraa/kpl).

Tuulisen rannan aalto

Auringonlaskua Itäisellä rannalla

+Etäisyydet. Kaikki on lähellä. Ravintolat, vesipuistot, shoppailupaikat. Lasten kanssa kiva käpsytellä.

+Hintataso. Euron kurssi osui reissumme aikaan varsin hyväksi (2,6) ja Turkissa pärjää pienelläkin reissubudjetilla mainiosti. Huoneistohotellista huolimatta meilläkin meni ihan "törsäämiseksi" kun ennakkosuunnitelmista huolimatta söimme 2x päivässä ravintoloissa ja tietenkin min. 2x jäätelöbaari vielä lisäksi. Taksilla (kunhan tarkastaa lähtöhinnan, mitä me emme ensimmäisellä taksimatkalla tehneet) ajelee Alanyassa edullisesti ja nopeasti.

-Tuputtaminen ja krääsä. Tämähän nyt pitää olla Turkkiin matkaavan tiedossakin, mutta kyllä se tuputtaminen ja käsivarressa roikkuminen ja epätoivoinen kaikki-osaamani-suomalaiset-sanat-litanian hokeminen vaan tuppaa erakoitunutta suomihermoa kiristämään.Varsinkin, kun joka putiikissa on tismalleen samat feikkiadidakset ja lippikset. En ostanut itselleni mitään muuta kuin pakollisen matkamuistomagneetin. Basaarissa pätee yhä tinkimissäännöt. En osannut ja maksoin lapsen korukrääsästä ihan liikaa (toki silti reilusti alle Suomen hintatason). Matkakumppani sai omien ostostensa hinnan pudotettua liki puoleen alkuperäisestä. Toki jos jaksaa ravintoloiden sisäänheittäjien kanssa rupatella, saattaa saada hyviä tarjouksiakin, juomia kaupan päälle jne. Me emme oikein jaksaneet. Ravintolakriteereissämme muutenkin oli päällimmäisenä leikkipaikat tms hippajuoksumahdollisuudet. Ja tietenkin jäätelölista.

Ruoka: Edelleenkin suurena välimerenruuan ystävänä Turkki ei tuonut makuhermoilleni suuria tuntemuksia. Lista oli joka raflassa likipitäen sama ja tietenkin kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Reissun parhaimmat kebabit osuivat lapsen lautaselle viimeisenä iltana. Lapselle muutenkin pointsit: Valitsi ruokansa lastenlistalta ehkä kerran koko reissulla, muulloin piti pyytää pienempänä annoksena aikusten listalta ja reippaasti maisteli uusia makuja.

Uskonto: Kaikesta turistivaltaisuudestaan huolimatta Alanyassa näkee selvästi islamin vaikutuksen: Naisia ei juurikaan näy työelämässä ja he käyttävät huivia. Ensimmäiselle hotellin tarjoilijalle avauduttuani meidän uusperhetarinan päätimme pidättäytyä kaunistellussa versiossa, jossa tytöt olivat kaksosia ja meille kolmas tulossa. Turkkilaiset ovat uteliaita ja puheliaita. Kaupan setä saattoi yhtäkkiä alkaa avautumaan heikosti sujuvasta bisneksestä ja ravintolan tarjoilijat (joita oli muuten joka kuppilassa vähintään viisi asiakasmäärästä riippumatta) perheestään... Myös moskeijat rukouskutsuineen kuuluvat Alanyassa läpi liikenteen ja turistien mekkalan. Myös aamuyöstä.

Damlatas Aquapark

Loppusanat: Uusperhebootcampilla saatiin aurinkoa, vettä ja yhdessäoloa. Opittiin perheenjäsenistä paljon enemmän kuin tällä tapailumetodilla puolessa vuodessa. Kaikkien pinna kesti kiitettävästi. Yksi matkapahoinvointioksu bussissa kotimatkalla ja yksi laastari kiipeilytelineestä pudonneelle. Kuittaisin loman onnistuneeksi.

Suosittelisin: Nuorille aikuisille ja kaveriporukassa juhlijoille. Myös lapsiperheille, jos omaa hyvät unenlahjat tai panostaa hieman enemmän hotellin valintaan. Alanyassa on kaksi vesipuistoa ja ainakin bussin ikkunasta näkyi jokin huvipuiston tapainenkin. Rantalomailijalle.

Menisinkö toiste: Turkkiin kenties, Alanyaan tuskin. Itse kaipaisin lomaani enemmän paikallista sävyä. No ehkä jälleen kerran sillä äkkilähdöllä lämmön toivossa saattaisin hairahtua.

Reissun suurin simpukka

Aulis-Kirsikka

Onni kun potkii, se potkii molemmin jaloin.

On tässä ollutkin odottamisen onnea ja autuutta.

Huhhuh mikä väsy. Helposti kahdet päiväunet ja viimeistään yhdeksältä yöunille.

Pahoinvointi. Oksu. Kuvotus.

Matalat verenpaineet. Verikokeeseen pyörtyminen.

Horkka. Käsittämätön vilu. Kaksi peittoa, collegehousut ja fleecetakki niin on voinut kuvitella nukkuvansa.

Herätäkseen pari kertaa yöllä pissille ja aamulla pahaan oloon.

Mutta sinnitelty onpi ja tänään pitäisi se pahin ensimmäinen kolmannes olla takana.

Kevätvaava 

Pysyhän nyt tiukasti kyydissä piäni.

Lasten mehuhetki

Harvoinpa tai siis eipä ole koskaan lettukestit jänskätty yhtä paljon kuin nuo tämän päiväiset. Onneksi valitsin tarjottavaksi todellakin ne letut: Sain purkaa itseäni hellan ääressä vieraita edeltävän puolituntisen enkä esimerkiksi kuurannut kämppää enää kolmatta kertaa. Lisäksi minimoin epäonnistumisen riskin lyömällä pöytään kaikki mahdolliset täytevaihtoehdot: sokeri, siirappi, mansikkahillo, suklaakastike, toffeekastike, kermavaahto. Eikös sodassa ja rakkaudessa vai miten se oli....

No joka tapauksessa ratkaisevat askeleet on otettu ja lapset tutustutettu. Ihan hyvinhän tuo meni. Olisi tietysti ollutkin hyvin epätodennäköistä että ne olisivat toisiaan tai mua purreetkaan... ainakaan heti ensitapaamisella... Asiaa ehkä helpotti sekin pikkuyksityiskohta, että tunsivathan nuo ennestään. Pikkukaupungin edut.

Refresh (F5)

Mä siis rakastuin.

Tuossa kesäkuun lopussa.
Yritin rimpuilla vastaan ja antaa pakkeja, mutta ei, niin sitä vaan vietiin Myan jalkoja alta.

Eli kuviot meni nyt uusiksi ja mulla on niin hyvä olo että räjähdän. Sen lisäksi, että kolahti mies, kolahti myös elämäntilanteet, haaveet  (!!) ja elämänkatsomuskin...

Jos joku löytää sen narun, millä kiskotaan takaisin maan pinnalle, älköön missään nimessä koskeko siihen.

Onhan tässä työmaata. Paketissa on mm. sinun ja minun kissat ja lapset, mutta johan tässä oli hommahanskat valmiiksi tassuissa, että ei muuta kuin lapioimaan vähän isompaa kasaa kohti unelmia...

Buzzador: Vanish OxiAction tahranpoistoaineet

Tällä kertaa testailtiin lapsiperheen perustuotteita: Tahranpoistoaineita. Pakettia odotellessa olikin jo kertynyt ihan reilu kasa "testimateriaalia"..........

Mistä näitä tahroja oikein tulee?!

Pienikin tahra pilaa valkoisen paidan :(

Tein myös tahratestin kangaspalaan. Yhtään säälimättä annoinkin Vanishille kovaa purtavaa: Meikit. Ne kun tuppaavat olemaan sellaista vihoviimeistä pestävää paidankauluksesta tai meikkipussukasta....

"paidankaulus"-testi

Hieroin suoraan tahroihin Vanish Color nestettä, annoin vaikuttaa hetken ja laitoin normaalisti pesukoneeseen, mutta pesuaineen sekaan laitoin vaatteen väristä riippuen joko Vanish Color - tai vanish Crystal White -jauhetta. Nestemäisen pesuaineen korkki on muutes todella nerokas ja näppärä: Annosteluominaisuuden lisäksi korkilla voi hieroa suoraan aineen tahraan läträämättä erikseen millään sienillä tai liinoilla.

Nestemäinen Vanis OxiAction ja kätevä annostelukorkki

Ennen

Tadaa. Kajalkynästä ja luomiväristä ei ollut pesun jälkeen jälkeäkään, mutta tuo naisen pelastus ja kirous - meikkivoide - oli Vanishillekin liikaa. Ainakin yhdellä pesulla. Toki huomattavasti haalistuneempi sekin oli tahranpoiston ja pesun jäljiltä!

Jälkeen

Nuo vaatetestissä olleet tahrat eivät myöskään enää Vanishin käsittelyssä sulaneet. Vika löytyy kyllä suoraan sotkijasta: Tahrathan olisi syytä käsitellä mahdollisimman tuoreena....  Seuraavaksi testiin lähteekin liotustaktiikka...

Tositoimiin Vanish pääsi myös tuoreen tahran pariin, kun lapsi sotki allekirjoittaneen rakkaan valkoisen (niimpä, silkkaa hulluutta lapsi- ja kissataloudessa...) riipputuolin suklaajäätelöön juuri parahiksi kampanjan aikaan (such a lucky kid). Tutuksi tullut konsti: Näppärää nestemäistä suoraan korkilla -> koneeseen crystal whiten kanssa eikä jäätelöstä jälkeäkään. Kyllä olisikin harmi ollut hirmuinen, jos olisi äitin kiikkuun ruskea tahra jäänyt! :O

 Pikkuvinkki muuten vielä, jonka toki jokainen perusjärjellä varustettu yksilö (eli en minä) osaa toki lukea purkin kupeestakin:

Ei näin!!

Vaan näin!!

Ja äkkiä kaikki on toisin.

Kontakteja

Lapsen lukutaito on väistämättä merkinnyt myös uusien kommunikointitapojen haltuunottamista.
Valitettavan yksipuolista tekstaria lähtee. Vastapuolen edellinen kykeneminen kontaktiin oli huhtikuussa "Muutaman yön kun jaksat nukkua niin sitten nähdään".

Kun taas keksis niitä oikeita sanoja :(
(ei sillä että meillä laskettaisiin, mutta edelleenkin toukokuussa 2012 viimeksi tavanneet)

Matkakertomus: Tallinna 31.5-2.6.2013

Ihan ensimmäiseksi: Olipa mahtava reissu! Tallinna avasi aivan uudet puolensa, ihan toista kuin ne nuoruuden kaljakellunnat merekeskukseen.

Viking XPRS:llä mentiin mennentullen ja nopeasti sujui kaikki siirtymät ja lipunostot. Kotimatkalla olikin sellainen helle, että istuttiin kannella koko reissu.

Tallinnaan saavuttiin ukkosen jyrähtelevän fanfaarin saattelemana ja tihkusateessa kipitimme Kalev Spahan. Kyseinen kylpylähotelli on muuten sijainniltaan erinomainen: lyhyt matka sekä vanhaan kaupunkiin että satamaan. Hotellihuone oli siisti, lapsille kerrossänky. Ilmastointia ei ollut ja kun sattui vielä alkukesän hellejakso niin kyllähän sitä happi meinasi aamyöstä jo loppua kun neljä henkeä sullotaan kuitenkin suhteessa melko pieneen huoneeseen. Eipä onneksi reissun suunnitelmiin kuulunutkaan hotellihuoneessa hengailu joten huoneen arvosanaksi hinta-laatusuhteessa ihan 9+.

Itse kylpyläosasto oli melko perustasoinen. Sokkeloinen puku- ja suihkuhuone. Yksi iso allas ja pienempää melko perusporeallasta. Höyrysauna ja tavalliset saunat. Vesiliukumäet nyt tietenkin olivat minimyan suosiossa. Ja kyllä se isomyakin muutaman kerran putkesta viuhahti. Plussaa se, että vesiliukumäen valvonta-maisemissa oli yksi matala, lämmin hierova-allas. Mya makoilee mielellään lämpimässä vedessä kun napa ylettää pohjaan.

Ensimmäinen päivä kului shoppaillessa. Sadekuuro iski samaan aikaan nälän kanssa ja niin ollen afrikkalaisen ravintolan vessassa löytyi heti käyttöä uusille ostoksille. Muuten säät suosivatkin ja säätiedotuksen loppureissulle lupaama sateen todennäköisyys kutistuikin käytännössä 0-prosenttiin.

Tallinnassa vietettiin Vanhan kaupungin päiviä ja ohjelmaa oli monenlaista. Lauantaiksi sattui vieläpä lasten päivä ja liput eläintarhaan olivat euron kappale. Jonossa siis seisoi muutama muukin kuin meidän seurueemme. Eläintarhassa iski jo kuumuus ja uupumus pikkuväelle ja oli luovutettava ennen krokotiileja. Alue oli todella suuri, väkeä todella paljon ja aurinko todellakin paistoi täydeltä taivaalta lämmön ollessa varjossakin kolmessakymmenessä. Viereisen Rocca al Maren kauppakeskuksen italialainen ravintola virkisti pikkuväen ja ilmaisbussi kuljetti väsyneet jalat takaisin satamaan.

Pikku päivähuilin jälkeen armahdettiin lapset taas polskimaan ja tällättiin illaksi itsemme kaupungin rientoihin. Saapuessamme raatihuoneen torille lähdössä oli juuri sinfoniaorkesterin kepeä kesäbiisi Carmina Burana. Olihan tuo muikean kuuloinen kiviseinistä kaikuva kantaatti. Reittimme varrelle osui myös tulishow, kumpparitramppa, leikkipuisto, näköalaportaat ja lopulta varsinainen määränpää: Von Krahli Aed, tuo matkakumppanini tietämä ihastuttava virolainen ravintola. Alkupala kuulosti hyvin epämääräiseltä leipä-punajuuri-vuohenjuustomousse-härdelliltä mutta voi taivas miten taivaallista se oli. Lisäksi hintataso oli edullinen ja palvelu mitä parhainta. Suosittelen. Suosittelen myös pöytävarausta.

Sunnuntaina teimme vielä viimeiset ostokset listalta ja sen ulkopuolelta ja puksutimme alkuillan paatilla Suomeen. Viikonloppu oli l i i a n l y h y t ja maanantaiaamuna töissä meinasi olla sopeutumisvaikeuksia. Joten sehän ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin sitä, että etelänaapuriin tutustumista täytyy ehdottomasti jatkaa toisella kerralla.

African kitchen

Kenguruita Tallinnan eläintarhassa

Vanalinna Päevad

Lastenpäivän tulishow

Näköalapaikka

Kesäkukat

Enää ei voi vedota mahdollisiin tuleviin hallaöihin, kun viimeisten päivien lämpötilat on hipoilleet kolmeakymmentä. Niimpä oli sijoitettava kesäkukkiin. Tai eipä tuota kolmenkympin panosta voi sijoitukseksi kutsua. Kyllä niitäkin pitäisi parilla satasen paperilla hommata jos kukoistavaa kesäterassia meinais. No mutta mäpäs en meinannukaan. Mulla on ihan oma rappioromanttinen cityviljelysuunnitelmani, missä kukoistaa ihan joku muu kuin kukkaruukun halkaisija. Ja tästä se lähtee:

Lobeliaa ja pelargoniaa. Miten persoonallista!

Tomaattia, paprikaa, toista paprikaa ja maissia

Kukkiihan se papu ja ruostekin!

Koristetupakka, jiaogulan ja joku kiinalainen

Naapurittomuus tarkoittaa paria ylimääräistä kukkalaatikkoa

Ikkunapuutarhapäivitys: Paprika kellastuu, viini kasvaa, oliivi hengissä, tomaatit likipitäen syöty

Suattaapa olla että on, vuan suattaapa olla, ettei ookkaan.

Turnajaisväsymys.

Takana 7kk innokasta yrittämistä. Se ei ole vielä tilastojen valossa paljon, mutta kyllähän tässä vaiheessa alkuinnostus alkaa jo pikkasen hiipumaan ja homma ruvennut tuntumaan työltä.

Toinen osapuoli sai lausunnon joka oli 99% normaali, mutta tuloksessa oli silti 1% jotain epämääräistä joka "saattaa jonkin verran vaikuttaa". Ärsyttävää. Varsinainen puppulausediagnoosi. Toinen osapuoli on onneksi ihan satakymmenprosenttisesti projektissa mukana, niin kiskoohan se itteäkin sieltä miksei-tästä-nyt-tule-mitään-montusta takasin.

Ja jos nyt keskitytään niihin positiivisiin seikkoihin, niin onhan tämä aikansa ottanut yhteistyö lähentänyt meitä huomattavasti, mikä on jatkoa ajatellen varsin erinomaista.

Vessani vakiovarusteisiin on ilmestynyt partavaahto, miesten dödö ja toinen hammasharja.
Onhan se mukavaa, että edes jompi kumpi on päässyt aloittamaan pesimisen...



Kuva:http://media.tumblr.com

Onko neiti naitu vai naidaanko neiti nyt?

Lomakkeet. Kyllä te tiedätte. Kelan hakemukset ja kaikki. Vammaistukihakemus kuulemma yksi nerokkaimmista aikamme ilmiöistä, kun arkea sairaan lapsen kanssa yritetään muuttaa konekieliseksi, mutta tästä ei minulla (onneksi) henkkoht kokemusta ole.

Sen sijaan tuli mieleen pari lomakelempparia.

Naimaton.
Meillä on kaikenlaisia sukupuolineutraalia kielenkäyttöä edistäviä suosituksia, mutta me naimattomat pysytään sitkeästi naimattomina samalla kun onnekkaat kanssasisaremme eivät suinkaan ole naituja vaan naimisissa. Hölömö suomen kieli. Naimattomasta tulee naitu ja sitä joko on tai ei ole naimisissa. Tai eipähän tuokaan tunnu monesti niin varmaa olevan. Vaadin lomakkeisiin vähintäänkin facebook-luokitusta parisuhdetilanteesta.

Nykyisen parisuhteen kesto.
Olen varsin naimaton, mutta ainakin erään tahon mukaan tiiviisti parisuhteessa. Miehen tutkimusten esitietolomakkeessa ei kysytty kauanko on lisääntymistä yritetty, vaan parisuhteen kestoa. Ymmärrän toki, että edustamme poikkeusta, mutta silti. Miksi näin kun sen voisi tehdä noin? Samassa lomakkeessa muuten kysyttiin mieheltä alkaneiden raskausten määrää.

Avioerotapaus.
Yksi ehdoton suosikki. Avioerotapauksissa merkitkää lapsen huoltaja.
Eipä ole onneksi kokemusta avioerotapauksesta, mutta tietääkseni toimin silti lapseni huoltajana.

Tulen ehdottomasti listaamaan näitä lisää, pilkun nussiminen on sydäntäni lähellä.

Aurinkopäivä

Tulihan se kevät ja valo ja lämpö!

Kevät!

Tänään vietin päiväni Aurinkopäivässä kera terveyssmoothien, nokkoslettujen ja sen syyn miksi sinne meninkin: Tarotin.

Olipas jännittävä kokemus. Ja niin kolahti kyllä kortit kohdalleen että tippahan se siellä linssiin tuli XD

Toukokuussa kyyneleitä luvassa enemmänkin, sillä eskari pitäisi siunata koulutielle kohta puoleen. Vollotan jo  nyt kun se kotona treenailee Ystäväni villasukkaa ja Suvivirttä.

Isopienen kesäpopot

Buzzador: Burgeribileet

Aurinkoinen vappu osui mainiosti Hälsans Kök -kampanja-aikaan, joten mitäpäs sitä muuta kuin kesäkauden korkkaus, grilli kuumaksi ja kaverit kylään!

Kasvikset kuumentumassa!

Hälsans Kök Burger -kasvispihvit toimivat ihan sellaisenaan syötynä tai vaikkapa sämpylän välissä. Ja grillissä paistettuna, ulkona syödessä, mikään, mikään ei voi olla parempaa kuin kunnon eväät joista jokainen voi valita mieleisensä! Kyytipoikana raikas juoma, joka tällä kertaa oli tietenkin sima.

Hälsans Kök -kasvispihveistä 60 % on soijaa, mutta koostumukseltaan ja ulkonäöltään pihvit muistuttavat ihan tuttua jauhelihapihviä. Vaikken itse erityisruokavaliota noudatakaan, niin oikein tyytyväisenä kelpuutin burgerissani kasvisversion. Kun sämpyläksi vieläpä valitsee täysjyväisen ja seuraksi salaattia, niin oikein kummastuttaa syödä niin hyvää niin terveellisesti...?!!

Syömäääään!

Suomen kesäsäätä ei tarvitse jännätä, sillä Hälsans Kök -ateriat ovat pakasteita, joten sateessa ei tarvitse grillailla kiloa nautaa vain pilaantumisen pelossa :)

P.s. Tänä kesänä kannattaa grillailla (tai paistaa uunissa/pannulla) Hälsans Kök -kasvisaterioita , sillä sivustolla on menossa keräilykampanja, jolla voi saada 3kk lehdet ilmaiseksi....

Tuotetiedot, reseptivinkit yms www.halsanskok.fi

---------

Lisätietoja Buzzador-toiminnasta www.buzzador.com

Buzzador: Hälsans Kök -kasvispyörykät

Puolivalmisruokien suurkuluttajana innostuin päästessäni mukaan tähän kampanjaan!

Mun, kuten varmaan aikasta monen muunkin äiti-ihmisen- ikuisuusongelma on, että kun työ-päiväkoti-kauppa-rundilta pääsee viimein kotiovelle, on nälkä, kiukku ja väsy jo sellainen että aikaa ruuan valmistumiseen on maksimissaan 30 minuuttia. Siis mä en kestä minuuttiakaan enempää tai naksahdan :D
Joten vaikka _yritän_ syödä terveellisesti, niin toooosi usein tulee turvauduttua valmisteisiin.

Paitsi eineslihapulliin en oo kyenny koskemaan vuosiin kaikenmaailman rotanhäntäjuttujen jälkeen.

Aloitettiimpa buzzaus siis kasvis- ja falafelpyöryköillä.
Ensimmäiset paistoin lihapullien tyyliin ranskisten kanssa uunissa.
Ulkonäkö- ja koostumus yllätti - ihan lihapullamaisia, paitsi falafelit vihreämpiä. Maku yllätti myös. Kasvispyörykät toimii! Todella hyviä! Lapselle olisi mennyt täysin läpi lihapullina. Falafel sen sijaan ei meille sellaisenaan maistunut, oli jotenkin kitkerä... ehkäpä se kik-herne... Kaipasin falafelin kaveriksi jotakin kastiketta... ehkä joku jugurtti-juttu...tsatsiki? Sen kanssa täytyy jatkaa harjoituksia, mutta kasvispyörykät pääsevät kyllä ruokapöytäämme paikkaamaan einespullien jättämää aukkoa. Näiden kanssa ei tarvitse ajatella, mitä eläinten rustonjämiä pulliin on kaavittu: Tuotteissa itseasiassa on runsaasti esimerkiksi soijaa, joka voidaan laskea jopa superfoodin joukkoon hyvien ominaisuuksiensa vuoksi. Sehän sisältää myös runsaasti proteiinia, jonka riittävään saantiin varsinkin kasvissyöjien on kiinnitettävä erityishuomiota. Kasvissyönnistä en sinänsä sano enempää, sillä ei ole minun juttuni enkä siitä juurikaan tiedä. Tiedän vain, että kasvikset ovat naminamihyviä ja vieläpä terveellisiä!!

Uuniin menossa!

Uunista tulossa!

Perinteisesti perjantaisin hölläillään telkkarin ääressä dippieväiden kanssa, ja mukaan huolittiin tällä kertaa nämä uusimmat tulokkaatkin.

Kaikkiruokaisen dippivati

Tuotteet ovat hieman kalliimpia kuin kylmätiskin einespullat. S-marketissa kaikki Hälsans Kök -pakasteet olivat 3-4 euroa /paketti. Valmistaahan niistä toki monta ateriaakin näin pienelle perheelle ja pakkasessa on helppo säilyttää pidempäänkin.

Hälsans Kök kasvispyöryköitä voin suositella lihansyöjillekin :)
www.halsanskok.fi

---------
Lisätietoja Buzzador-toiminnasta www.buzzador.com

Kodin huoltomies ja putkimies.

Eilen oli ensimmäinen päivä tänä keväänä, kun lapselle saattoi laittaa lenkkarit jalkaan.
Ja sitten se kevät jo alkoikin ja tänään tarkeni pihalla futista pelailla jo t-paidassa. Lyhyeksi jäi välikausi, eilen oli myöskin ensimmäinen päivä kun saattoi kuvitella lapsen tarkenevan välikausitakissa.

Odotan kesää. Ihana kesä tulossa. Tähän ei ole kesäksikään tulossa muita vuokralaisia (tai ois tulossa, muttei kuulemma oteta), eli mun yksinvaltius jatkuu ja saan edelleen valloittaa rappukäytävän niin idätyksilleni kuin pyykeille ja leluille ja polkupyörille ja....  Täytyy yrittää olla sytyttämättä tulipaloa :D. Ja pihan valloitan tietenkin myöskin. Odotan jo innolla mitä kaikkea meillä täällä on. Tänä viikonloppuna krookusten armeija on valloittanut nurmet. Nuo kymmenkunta omenapuuta yläpihalla ovat jo täyttäneet mielensopukkani alkukesäisellä päivällä, kun pääskyset kirkuvat ja pötköttelen omenankukkien alla tuijottelemassa pilvilaivoja... aaaahh.... Siisti täytyy yrittää olla. Täähän on oikeastaan puisto. Aidattu, yksityinen puisto. Lakaisin hiekkoja oman taloni edestä ja lapsukainen autteli huoltomiestä kanniskelemaan jotain levyjä XD Meillä on niin huolehtivainen kiinteistönhuolto, että setä soitti tuossa viikko takaperin, että ettehän oo alle jääny kun katolta on tullut iso jäälohkare oven eteen.... Siitä vois vaikka kätevän isännän ottaa, jos se vaan ois ees millimetrin mun makuun mutkun ei ole :D

Otettiin tuossa parkkiksella perheiden välinen jalkapallomatsi. Sain lainaksi siskon lapsen, koska oma joukkueeni olisi muuten jäänyt varsin pieneksi. Hävittiin silti. Niitä harvoja hetkiä, kun miehen puuttuminen perheestä harmittaa. Karvas tappio urheilussa. Tosin mun joukkue karkasi kesken pelin ja kummipoika alkoi itkeä kun vein siltä pallon. Mutta hauskaa oli silti ja hiki tuli. Sitä ennen levittelin picnic-vilttini ja hörpittiin kahvit&croissantit&jäätelöt. Ihana kevät.

Siististi täytyy yrittää olla sisätiloissakin ja tajusin suihkussa, että lattiakaivo vetää vähän nihkeesti. Se on tietenkin muurattu kiinni, eli ei muuta kuin kodin putkimiestä sisuksiin. Jos sais sen hiivatin turvakorkin auki. En saanut. Tai no sain tyylilläni. Jo toinen hetki samalle päivälle kun olisi miestä kaivattu!! Prkl!!

Linjoilla

Työreissuista pääkaupunkiin on se hyvä puoli, että niiden kylkiäisinä tulee mahdollisuus kaikenlaisiin nautintoelämyksiin.

Ilometritehtaan linjalla
Eilen kävin katsomassa UIT:n Ilometritehtaan. Oon joskus niitä UIT:n taltiointeja telkkarista katsellut ja kuolannut, mutta paikan päälle en oo koskaan päässyt. Musiikki-irrottelusta vastasivat Virve Rosti ja Jean S ja hyvinhän nuo vetivät rooliakin päälle, vaikkei biisien jokseenkin ontuva lyriikka oikein kolahtanut. Tekemisen meininki korvasi kyllä moiset puutteet! Sketseistä tirvahti muutama niin, että kyllä penkki tärisi tämän kankkujen alla. Ihan kesäkuntoon ei vatsalihaksia kyseisen esityksen voimin kyllä saatu, mutta ehdottomasti sentään se kuuluisa hyvä mieli, jolla taas porskuttaa - vaikkapa Heinolan kesäteatterin ensi-iltaan asti :)

Ratikkalinjalla & Rutiinilinjalla
Jatkoilin kiltisti ratikalla (sillä väärällä) hotelliin (sain iltalenkkiäkin) ja heräsin (siitä huolimatta) huonosti nukutun yön jälkeen reippaana aamusaunaan. Siellä sitä istuskeli yksin alastomana höyryämässä kaupungin kattojen yllä ja katseli isoista lasi-ikkunoista auringossa kylpevää Helsinkiä. Vähän toisenlaista maisemaa kuin täällä tehtaan rutiinilinjalla. Tekipä hyvää. Se saunakin tietysti, kun ei kotona ole moistakaan herkkua.

www.scandichotels.fi

Asialinjalla
Ja ettei nyt ihan väärä kuva jää, niin kyllä sitä tuli tikutettua messuilla kintut kipeeksi, suu kuivaksi ja posket tekohymystä turraksi kahdessa päivässä niin että fyysisten oireiden loputtuakin rajusta ihmisähkystä kärsii vielä ainakin viikon.

HOPOTUS: Vitaplex Salmiakki D-vitamiini

Tällä kertaa maisteltiin D-vitamiinia. Ja tätähän olisi maistellut enemmänkin kuin yhden päivässä!
Suurena salmiakin ystävänä voin suositella tätä käsi sydämellä.
Maun lisäksi bonuksena pieni koko ja koostumus: tabletti sulaa suussa eikä "vaahtoa" kuten jotkin isommat vertaistuotteet.

Myös perheen hedelmäkarkkiedustajalle maistui tämä paremmin kuin kaapista löytynyt makuvaihtoehto sitruuna. Hei ja karkkimaisesta olemuksestaan huolimatta tässähän on makeutusaineena xylitolia!

Testiraadista poikinut ainoa negatiivinen kommentti oli ulkonäkö: Tabletti on kieltämättä erikoisen ruskeankirjavan sävyinen.

Pienempi Vitaplex, suurempi toisen valmistajan D-vitamiini.

Onneksi näitä jäi vielä. Pakko saada aina aamupalan päälle :D

Lisätietoja Vitaplex Salmiakki D-vitamiinista täällä:
www.hopottajat.fi/vitaplex_salmiakki/

Lisätietoja Hopottamisesta täällä:
http://www.hopottajat.fi/

Hopottajana pääset testaamaan laadukkaita tuotteita ja palveluita ilmaiseksi, joskus jopa ennen niiden tuloa kauppaan. Sinun lisäksesi muutkin haluavat varmasti tietää hyvästä tuotteesta! Suosittelun voit tehdä itsellesi luontevalla ja sopivalla tavalla, niin netissä, sosiaalisissa medioissa kuin kasvotustenkin. Suosittelusta saat pisteitä, joilla voit ansaita pieniä palkintoja.

Jos kiinnostuit Hopottamisesta, jätäthän viestiä.