Mikä siinä on.
Että sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ei sitten nukutua ikinä hyvin. Naapurin nuorimmainen huusi vuorotellen Mersun kanssa. Puoli kolmelta kattelin vielä kelloa. Toi kesäaikaan siirtyminen luo lisäksi omat jetslaaginsa.
Mersulla tarkoitetaan tässä yhteydessä yhtä kissoista. Sitä yhtä, joka öisin kärsii jonkunlaisesta eroahdistuksesta tai hylkäämisenpelosta tai lapsuuden luomasta posttraumaattisesta stressihäiriöstä ja raahailee siitä hyvästä ulisten ja itkien pipoja ja sukkia makuuhuoneen oven eteen. Ovihan on siis aina auki, myös öisin. But it's hard to be a kissa.
Naapurilla taas tarkoitetaan tässä yhteydessä siskoani, joka asuu perheineen tuossa talon eteläsiivessä. Minä asutan tytön ja kissojen kanssa tätä pohjoista päätyä. Näin on menty nyt 7kk enemmän ja vähemmän -mutta pääasiassa enemmän- sopuisasti. Maanantain huonojen uutisten kerhoon tuli viesti myös asunnonkatsojista. Tämä on siis myynnissä ja vuokralla tässä ollaan vaan. Itsemme kannalta toivotaan, ettei menisi kaupaksi. Ystävien, joiden tuvassa siis majailemme, kannalta toivomme tietysti että talo menisi kaupaksi. Sellaista on elämä. Ihan kaikella on kaksi puolta.
Mulle muuttaminen ei onneksi ole ongelma. Niitä on vasta 13 takana (10 vuodessa), niin että rutiinilla menee moiset pikkuhommat. Muuttaminen on mukavaa. Paitsi se kantajien ja autojen metsästys. Ehkä sen haasteellisuus tosin korreloi jotenkin tän muuttotahdin kanssa... ;)
TOSIN täytyy tunnustaa, että ehkä tässä iän myötä on alkanut pahinkin reissunainen vähän haikailemaan jonkunlaista pysyvyyttä elämään. Ehkä voisi ittensä johonkin asuntolainaan sitouttaa... Nyt kun näyttäisi siltä, että sitä on jotenkin sohlannut itsensä sellaiseen työpaikkaan, jossa voi edes kuvitella olevansa vähän pidempäänkin... Mutta kyllä sen mielisi olevan hyvä kämppä sitten se! Tässä iässä on myös se huomioonotettava seikka, että alkaa olla kouluikäisiä lapsia... Tai siis yksi semmoinen melkein-esikoulu-ikäinen... Jokatapauksessa organisaation sijaintipäätöstä pohtiessa tulisi ottaa huomioon myös nämä kouluasiat. Ja sitten. Eihän sitä voi ohittaa niitä muitakaan potentiaalisia sitoutumisia niinku köhköh tarkoitan jotain semmosta vuosisadan rakkaustarinaa tjsp
Huooooooh. It's hard to be a tonttuwoman. Nyt meen Villa Sukalle ja katon tytöltä salaa loppuun tuon Suden salaisuuden, joka löytyi kirjaston lasten hyllystä, ja vaikuttaa hyvältä leffalta kun sitä iltapalalla aloiteltiin :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti