Turvapaikanhakijatilanne ei ole antanut uutta kohuttavaa ja heihin liittyvä keskustelu ajaa omaa pilluralliaan samaa kehäänsä torin ympäri: Kansa janoaa uutta uutista, jonka voi lukea rivienvälistä omaan näkökantaan sopivasti.
Maahanmuuttokriitikot kyttäävät ihan kenen tahansa virhettä päästäkseen sanomaan isäimme lailla: "mitäs minä sanoin!" Samaan aikaan toinen ääripää hukuttaa somen mietelauseisiin rakkaudesta ja maailmanmuuttamisesta. Mitään järkevää sanottavaa ei ole oikeastaan kellään. Ei edes Supolla, jonka ehkäkenties-lisääntynyt-uhka-jokapuolella-lausunnon rivienvälejä minä en saanut tulkittua mihinkään suuntaan.
Keskustassa tapeltiin. Poliisin saavuttua paikalle kukaan ei enää tapellut. Selvisivät pintaruhjeilla. Perusperjantaisettiä. Paitsi että oli maanantai ja hätämajoitus. Mutta jo vain, mokasivat, rikollisia ovat. Ja vaarallisia. Käännytys, karkoitus!
Minäkin olen elämässäni useinkin herkutellut sillä ajatuksella, että raiskaajat, pedofiilit ja muut vittupäät kiikutettaisiin suljetulle saarelle. Olen laiska historian kanssa, koska perustelen itselleni katsovani mielummin eteenpäin, mutta leffojen mukaan joku on joskus tällaisen hankkeen toteuttanutkin.
On kuitenkin hirveän vaikea määritellä, kuka karkoituksen ansaitsisi. Eksä. Baarissa tavattiin. Seuraavassa hetkessä makasivat puolitutun kundin kanssa päällekkäin verisinä lattialla eikä oikein ikinä selvinnyt motiivi, miksi se kundi kävi päälle. Mutta ihan varmasti kundi olisi eksän toimittanut suljetulle saarelle vähintään vittupää-tuomiolla. Ihan varmasti olisin itse saanut eksältä saman tuomion paria vuotta myöhemmin, kun pyytelin tekstarilla palauttamaan avaimet postiluukusta. Nykyisin hän jahtaa Afrikassa salametsästäjiä. Luettuani uutisia kiinniotoista, olen vahvasti sitä mieltä, että parasta mitä minä tälle miehelle ja maailmalle tein, oli se kun sulloin tavaransa jätesäkkiin.
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan." Matt.7:1-2
Oma auttaminen paikallisella tasolla odottelee SPR:n kummikurssia ja kummitoiminnan käynnistymistä sekä mahdollisia osallistumisia kotouttamistoimiin työn puitteissa. Muu vapaaehtoistyö on rajattu tällä hetkellä sellaisiin aikoihin etten pääse osallistumaan. On ollut aikaa pohtia maailman tilaa laajemmin. Googlasin:
http://www.city.fi/ilmiot/50+tapaa+pelastaa+maapallo/2701
Aika monta kohtaa. Pitäisköhän aloittaa?
Maahanmuuttokriitikot kyttäävät ihan kenen tahansa virhettä päästäkseen sanomaan isäimme lailla: "mitäs minä sanoin!" Samaan aikaan toinen ääripää hukuttaa somen mietelauseisiin rakkaudesta ja maailmanmuuttamisesta. Mitään järkevää sanottavaa ei ole oikeastaan kellään. Ei edes Supolla, jonka ehkäkenties-lisääntynyt-uhka-jokapuolella-lausunnon rivienvälejä minä en saanut tulkittua mihinkään suuntaan.
Keskustassa tapeltiin. Poliisin saavuttua paikalle kukaan ei enää tapellut. Selvisivät pintaruhjeilla. Perusperjantaisettiä. Paitsi että oli maanantai ja hätämajoitus. Mutta jo vain, mokasivat, rikollisia ovat. Ja vaarallisia. Käännytys, karkoitus!
Minäkin olen elämässäni useinkin herkutellut sillä ajatuksella, että raiskaajat, pedofiilit ja muut vittupäät kiikutettaisiin suljetulle saarelle. Olen laiska historian kanssa, koska perustelen itselleni katsovani mielummin eteenpäin, mutta leffojen mukaan joku on joskus tällaisen hankkeen toteuttanutkin.
On kuitenkin hirveän vaikea määritellä, kuka karkoituksen ansaitsisi. Eksä. Baarissa tavattiin. Seuraavassa hetkessä makasivat puolitutun kundin kanssa päällekkäin verisinä lattialla eikä oikein ikinä selvinnyt motiivi, miksi se kundi kävi päälle. Mutta ihan varmasti kundi olisi eksän toimittanut suljetulle saarelle vähintään vittupää-tuomiolla. Ihan varmasti olisin itse saanut eksältä saman tuomion paria vuotta myöhemmin, kun pyytelin tekstarilla palauttamaan avaimet postiluukusta. Nykyisin hän jahtaa Afrikassa salametsästäjiä. Luettuani uutisia kiinniotoista, olen vahvasti sitä mieltä, että parasta mitä minä tälle miehelle ja maailmalle tein, oli se kun sulloin tavaransa jätesäkkiin.
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan." Matt.7:1-2
Oma auttaminen paikallisella tasolla odottelee SPR:n kummikurssia ja kummitoiminnan käynnistymistä sekä mahdollisia osallistumisia kotouttamistoimiin työn puitteissa. Muu vapaaehtoistyö on rajattu tällä hetkellä sellaisiin aikoihin etten pääse osallistumaan. On ollut aikaa pohtia maailman tilaa laajemmin. Googlasin:
Miten pelastetaan maailma?
Jos en jaksa tarttua esimerkiksi Tynkkysen kirjaan "Pieni maailmanpelastusopas", voin lähteä ruksimaan City-lehden kaltaiselleni kiireiselle kaupunkilaiselle laatimaa valmista listaa:http://www.city.fi/ilmiot/50+tapaa+pelastaa+maapallo/2701
Aika monta kohtaa. Pitäisköhän aloittaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti