Läksin tosiaan eilen Helsinkiin. Teatteriin, shoppailemaan.... Ihanaa! Viulunsoittaja oli tietenkin hyvä ja ammattitaidolla tehty, mutta olen kuitenkin komedian kannattaja. Mitä aivottomampi, sen parempi. Musikaalitkin on kivoja, mutta pitäisi olla niitä värivaloja ja kimallusta (Cabaret@Lahden kaupunginteatteri)
ja paljasta pintaa (Homo@Kansallisteatteri) .
Tai vaihtoehtoisesti pitäisi olla kunnon tylyttävää tykitystä, niin että katsomossa hävettää (kotimaa@taakse.jai@Lahden kaupunginteatteri).
Vaikka Queen on mulle yhtä vieras kuin Twitter Paaville (huono, eikö) We Will Rock You Lontoossa oli kyllä jotain ihan järisyttävää teatterielämystä.
Lontoon teatterikulttuurin kun saisi tännekin. Olutta ja popcornia katsomossa. Täällä on +75 pukumiehiä, Lippu á 60 euroa, kahvi kermalla ja konjakilla väliajalle varattuna. Onhan sekin tietty tyhjää parempi. Dressmannit tuo leivän munkin pöytään. Mutta Broadwaylle kun vielä joskus pääsisi...
No niin, se teatteriarvosteluista, nyt itse otsikon mukaiseen sisältöön.
Läksin sitten tosiaan. Seuraavaksi äidin iltavapaan vikalista ihan yleiseksi opiksi:
Fail#1: Jätin puhelimen teatterin jälkeen yöksi äänettömälle. Sisko yrittänyt 04.09 ensimmäisen kerran raportoida oksentavasta lapsesta.
Fail#2: Katsoin puhelinta vasta 07.50. Bussit Helsingistä lähtee kivasti 8.30 ja 10.00. Metrolla bussiasemalle noin puoli tuntia. Bussilla kotiin 2,5 tuntia. Nopeestihan sitä kotiin...
Fail#3: Sisko joutui tietenkin olemaan pois omista töistään mun kipeän lapsen kanssa ja ois niinku pitäny päästää se asap lähtemään. Mummola!
Fail#4: Isälläni puhelin kiinni, äidin puhelimeen ei vastata. 11.01 sisko raportoi, että äidin puhelimeen vihdoin vastattu. Mummoni. Puhelin unohtunut eilen sinne. Isä avaa puhelimensa ja saadaan soviteltua sisko ja muksu taksilla kotiin ja mummo perään.
Fail#5: Äidin puhelin mummolassa siksi, että vaari on päässyt leikkauksesta ja mummon omien lääkärireissujen takia joutuu olemaan yksin. "Saa aina soittaa". Hyvä soittaa kun puhelin väärän tuvan tiskipöydällä. Mitenhän vaari voi?
Fail#6: Omasta puhelimesta alkaa akku loppua. Älä ikinä ota älypuhelimen laturia reissuun mukaan.
Fail#7: Äitini hakee puhelimensa 12.20 keskustasta, jonne mummoni ehtii sen tuomaan. Lapsi yksin sen aikaa (no osaahan se olla, ei siinä mitään. Ei kai kuusivuotias oksennukseensa enää tukehdu).
Fail#8: Saavun kotiin 12.40. Tuliaisina pakasterasioita ja kimalleliimaa. Tarvitseeko mainita, että tämä on virallinen vuosilomapäiväni?
Lapsi sairastaa toista vatsatautiaan viiteen vuoteen ja TAAS siskoni luona. Uskomatonta. Siirsin sille parikymppiä. Ostaa nyt sit vaikka puhtaan lakanan tai ämpärin. En silti voi koskaan korvata tarpeeksi mitä systeri on eteemme tehnyt. Hyvää naistenpäivää vaan juu sinnekin, varmaan illalla ykää loputkin perheestään. Taas.
Semmonen shoppailureissu. Pakasterasioitahan täältä meiltä ei saa. No tulipahan leikittyä kiireistä stadilaista ja kipittää kieli vyön alla julkisesta toiseen. Toi pääkaupunkikin kun on mulle yhtä tuttu kuin Queen ja paavi.
Ymmärtänette, ettei tuu kauheesti sillee käytyä missään nk. vapailla. Tulipahan nyt tälläkin keikalla koko suku juoksutettua ja ehkä tartutettua oksennustautiin. Työreissullako olit? Hoitamassa (pari)suhdetta. Onko siinäkin joku sävyero, onko vapaalla sinkku vai aviopari, vai kuulostaako se vaan siltä katkeraan yhärikorvaan? Sinkun pitää keksiä oheisohjelmaa peittääkseen todelliset jäljet. Aviopari voi vaan lähteä hoitamaan parisuhdetta eikä se ole kenenkään mielestä härskiä. Yhteiskunnan muistijälki Viulunsoittajan tsaarin Venäjältä.
No mutta vaikka lapsenvointi ja -hoitokuviot meni reisille, niin ilta oli onneksi onnistunut. Hyvämielisenä viikonlopun viettoon. @kotona.
ja paljasta pintaa (Homo@Kansallisteatteri) .
Tai vaihtoehtoisesti pitäisi olla kunnon tylyttävää tykitystä, niin että katsomossa hävettää (kotimaa@taakse.jai@Lahden kaupunginteatteri).Vaikka Queen on mulle yhtä vieras kuin Twitter Paaville (huono, eikö) We Will Rock You Lontoossa oli kyllä jotain ihan järisyttävää teatterielämystä.
Lontoon teatterikulttuurin kun saisi tännekin. Olutta ja popcornia katsomossa. Täällä on +75 pukumiehiä, Lippu á 60 euroa, kahvi kermalla ja konjakilla väliajalle varattuna. Onhan sekin tietty tyhjää parempi. Dressmannit tuo leivän munkin pöytään. Mutta Broadwaylle kun vielä joskus pääsisi...
No niin, se teatteriarvosteluista, nyt itse otsikon mukaiseen sisältöön.
Läksin sitten tosiaan. Seuraavaksi äidin iltavapaan vikalista ihan yleiseksi opiksi:
Fail#1: Jätin puhelimen teatterin jälkeen yöksi äänettömälle. Sisko yrittänyt 04.09 ensimmäisen kerran raportoida oksentavasta lapsesta.
Fail#2: Katsoin puhelinta vasta 07.50. Bussit Helsingistä lähtee kivasti 8.30 ja 10.00. Metrolla bussiasemalle noin puoli tuntia. Bussilla kotiin 2,5 tuntia. Nopeestihan sitä kotiin...
Fail#3: Sisko joutui tietenkin olemaan pois omista töistään mun kipeän lapsen kanssa ja ois niinku pitäny päästää se asap lähtemään. Mummola!
Fail#4: Isälläni puhelin kiinni, äidin puhelimeen ei vastata. 11.01 sisko raportoi, että äidin puhelimeen vihdoin vastattu. Mummoni. Puhelin unohtunut eilen sinne. Isä avaa puhelimensa ja saadaan soviteltua sisko ja muksu taksilla kotiin ja mummo perään.
Fail#5: Äidin puhelin mummolassa siksi, että vaari on päässyt leikkauksesta ja mummon omien lääkärireissujen takia joutuu olemaan yksin. "Saa aina soittaa". Hyvä soittaa kun puhelin väärän tuvan tiskipöydällä. Mitenhän vaari voi?
Fail#6: Omasta puhelimesta alkaa akku loppua. Älä ikinä ota älypuhelimen laturia reissuun mukaan.
Fail#7: Äitini hakee puhelimensa 12.20 keskustasta, jonne mummoni ehtii sen tuomaan. Lapsi yksin sen aikaa (no osaahan se olla, ei siinä mitään. Ei kai kuusivuotias oksennukseensa enää tukehdu).
Fail#8: Saavun kotiin 12.40. Tuliaisina pakasterasioita ja kimalleliimaa. Tarvitseeko mainita, että tämä on virallinen vuosilomapäiväni?
Lapsi sairastaa toista vatsatautiaan viiteen vuoteen ja TAAS siskoni luona. Uskomatonta. Siirsin sille parikymppiä. Ostaa nyt sit vaikka puhtaan lakanan tai ämpärin. En silti voi koskaan korvata tarpeeksi mitä systeri on eteemme tehnyt. Hyvää naistenpäivää vaan juu sinnekin, varmaan illalla ykää loputkin perheestään. Taas.
Semmonen shoppailureissu. Pakasterasioitahan täältä meiltä ei saa. No tulipahan leikittyä kiireistä stadilaista ja kipittää kieli vyön alla julkisesta toiseen. Toi pääkaupunkikin kun on mulle yhtä tuttu kuin Queen ja paavi.
Ymmärtänette, ettei tuu kauheesti sillee käytyä missään nk. vapailla. Tulipahan nyt tälläkin keikalla koko suku juoksutettua ja ehkä tartutettua oksennustautiin. Työreissullako olit? Hoitamassa (pari)suhdetta. Onko siinäkin joku sävyero, onko vapaalla sinkku vai aviopari, vai kuulostaako se vaan siltä katkeraan yhärikorvaan? Sinkun pitää keksiä oheisohjelmaa peittääkseen todelliset jäljet. Aviopari voi vaan lähteä hoitamaan parisuhdetta eikä se ole kenenkään mielestä härskiä. Yhteiskunnan muistijälki Viulunsoittajan tsaarin Venäjältä.
No mutta vaikka lapsenvointi ja -hoitokuviot meni reisille, niin ilta oli onneksi onnistunut. Hyvämielisenä viikonlopun viettoon. @kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti